Graafikon aivoituksia: Silmän harjoitusta harrastuskeikoista

Suunnittelija on ansainnut työstään asiallisen korvauksen, mutta arvonsa on myös oman ammattitaidon ja luovuuden jatkuvalla kehittämisellä.

Voin nyt paljastaa jokakesäisen salaisen harrastukseni: googlailun hakusanalla 'logokilpailu'. Joskus eteen avautuu kiinnostavia, esimerkiksi pienten urheiluseurojen ja harrastejärjestöjen kilpailuja. Palkinnot eivät useinkaan ole muuta kuin symbolisia, toisinaan luvataan vain ”näkyvyyttä”, vaikka toki kilpailun järjestäjälle valmiilla tuotoksella voi olla suurikin merkitys. Mielestäni näihin on kuitenkin ajan salliessa harrastusmielessä hauska osallistua. Kilpailuehdotusta huvin vuoksi ideoidessa voi päästää luovuuden kukkimaan vapaasti vailla suorituspaineita, kun taas maksetun asiakastyön vaatimukset ovat toisenlaiset. Joitakin kisoja olen voittanutkin, ja sitten on toteutuksia joita ilkeän katsoa vielä pitkän ajan päästäkin, vaikka menestystä ei olisi tullutkaan. Esimerkiksi kuvan vuosien takaisessa, tamperelaisen naisten urheiluseuran tunnusehdotuksessa on mielestäni palaset edelleen kohdallaan: Vauhdikas, hymysuin kentälle rynnistävä pelaajamimmi, kaupungin vaakuna, Tammerkosken kuohut ja sopiva ripaus Amerikan meininkiä.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Pitääkö jokaisesta suunnittelutyöstä saada palkkio?

Graafikon aivoituksia: Ilmeen suunnittelu on yhteinen matka

Avaan hieman visuaalisen ilmeen suunnittelun prosessia, matkan etenemistä ensimmäisestä yhteydenotosta tarjouksen ja toimeksiannon kautta valmiiseen lopputulokseen.

Logopoliksen työskentelytapa on normaalisti viisivaiheinen, sisältäen aina maksuttoman tarvekartoituksen ja yhteisen tavoitteiden määrittelyn sekä neljä idea-/luonnoskierrosta. Kokemus on osoittanut, että molemminpuolisella sitoutumisella, kuuntelemisella ja vuoropuhelulla matkan varrella on valtavan suuri merkitys.

Myös toimeksiantajan osallistuminen palautteen annon ja ehdotusten hyväksymisen kautta on lopputuloksen onnistumisen kannalta olennaista. Graafisen suunnittelijan ammattitaidossa puolestaan ideoinnin ja teknisen osaamisen ohella vähintään yhtä suuri merkitys on kyvyllä ottaa vastaan palautetta, tulkita ja ”tislata” siihen nojaten tarkoituksenmukainen, yksilöllinen ja erottuva visuaalinen toteutus. 
__ 

VISUAALISEN ILMEEN SUUNNITTELUPROSESSI
• Maksuton tarvekartoitus
• Tarjous ja sopimus

1 TOIMEKSIANTO JA BRIEF
> Tunnustelukierros: nopeat idealuonnokset
> Perussuuntaviivojen hyväksyntä

2 LUONNOKSET
> Palautekeskustelu
> Valitun ehdotuksen hyväksyntä ja kehitysideat

3 JATKOKEHITYS
> Palautekeskustelu
> Hyväksyntä ja kehitysideat

4 LOPULLINEN TOTEUTUS
> Palautekeskustelu
> Hyväksyntä viimeistelyyn

5 VIIMEISTELY
> Loppusuoritus
> Valmiiden aineistojen toimitus
> Tilaajan hyväksyntä ja loppukeskustelu

Graafikon aivoituksia: Mikä olikaan logon tehtävä?

Kertoa kaikki siitä, mitä teet ja esitellä kattavasti liiketoimintaasi? Ei. Pikemminkin päinvastoin – suoraviivainen osoittelu on useimmiten tylsää ja voi jopa vesittää sen tärkeimmän: huomatuksi ja muistetuksi tulemisen. Visuaalinen viestintä puhuu symbolien, tunteiden ja tiedostamattoman kautta, eikä kirjaimellinen esittämistapa välttämättä ole useinkaan paras ratkaisu. Yritystunnuksen tarkoitus on erottua ja jäädä katsojan mieleen. Jos leipomon logossa on leipä ja putkiliikkeen logossa putki, on vaikutelma todennäköisesti mitäänsanomaton – tai jopa tahattoman koominen. Sen sijaan erottuva toteutus, joka sytyttää mielenkiinnon, kenties kysymyksen ja sen jälkeen oivalluksen kipinän, ei voi olla jäämättä mieleen.

Tämä on ollut viime aikoina ajatuksissani, kun olen seurannut tekoälyä hyödyntävien palveluiden rynnistystä. ”Suunnittele yrityslogo minuutissa” voi kenties kuulostaa hienolta lupaukselta, mutta ohjelmat näyttävät vielä toistaiseksi toimivan tiukasti juuri tällä osoittelevan konkretian tasolla: leipomo = leipä, optikkoliike = silmälasit, baari = kolpakon kuva. Ihmisaivojen luomille ideoille ja intuition ihmeelle on nyt ja tulevaisuudessakin vielä paljon työtä, ja on suuri ilo olla tätä omalta osaltani toteuttamassa.